Migreenikohtaus voi esiintyä ilman särkyä. Tällä ei siis tarkoiteta migreeniauraa, jota ei seuraa särkyvaihe, vaan migreeniin liittyvien liitännäisoireiden esiintymistä ilman särkyä. Migreenin liitännäisoireet tarkoittavat migreenikohtaukseen liittyviä neurologisia ja autonomisia oireita. Säryttömät migreenit saattavat näyttää vatsamigreenikohtaukselta, mutta viimeksi mainitussa aistiherkistymät puuttuvat. Särytön migreeni on huonosti tutkittu, eikä sitä löydy kansainvälisessä päänsärkyluokituksessa (ICHD-3). Oma havaintoni on, että särytöntä migreeniä näyttää esiintyvän erityisesti migreenin hiipumisvaiheessa, mutta satunnaisesti jopa 20-vuotiailla säryllisten migreenikohtausten lisänä.
Tyypilliset oireet
Säryttömän migreenin aikana tavallisimmat oireet ovat pahoinvointi sekä valo-, ääni- ja hajuherkkyys. Hajuherkkyys ei ole migreeniin liittyvä kriteeri, vaikka se on hyvin tavallinen oire migreenikohtauksessa. Yleensä hajuherkkyys esiintyy pahoinvoinnin kanssa.
Oksentelu ei ole harvinainen oire säryttömässä migreenissä. Monet kokevat myös voimakasta väsymystä, hikoilua, kalpeutta, palelua ja verenpaineen tai pulssin vaihtelua autonomisen hermoston häiriön takia. Särytön migreeni vaatii usein makuulle menoa. Lisäksi potilaat voivat kokea vatsavaivoja, kuten ripulia tai ummetusta.
Kohtaus kestää migreenille tyypilliset 4–72 tuntia. Migreenin täsmälääkkeet eli triptaanit toimivat jossain määrin, mutta mahdollisesti proklooriperatsiini on vähintään yhtä hyvä. Kohtauksen jälkeen voi esiintyä samoja oireita kuin tavallisessa migreenissä: uupumusta, mielialan laskua tai euforiaa.
Avitriptaani ja särytön migreeni
Turun Päänsärkykeskuksessa oli 1990-luvun alussa tutkimuksissa avitriptaani. Tablettina otettavaksi lääkkeeksi se toimi poikkeuksellisen nopeasti migreenisärkyyn, jopa 20–30 minuutissa, mutta ei vaikuttanut liitännäisoireisiin.
Tutkittavat kuvasivat lääkkeen vievän päänsäryn, mutta jättävän migreenin päälle. Toimintakyky ei palannut pelkän säryn poistamisella. Tämä opetti paljon migreenin liitännäisoireiden vaikutuksesta toimintakykyyn. Avitriptaani ei kuitenkaan koskaan tullut apteekkeihin asti.
Yhteenveto
Särytön migreeni on vaikeasti tunnistettava migreenin muoto, joka vaikuttaa säryn puuttumisesta huolimatta voimakkaasti toimintakykyyn. Vatsamigreeni on osittain samankaltainen, mutta aistiherkistymien puute erottaa nämä kaksi migreenin muotoa.
Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri
Usein kysyttyä säryttömästä migreenistä
Voiko migreeni esiintyä ilman kipua?
Kyllä. Migreenikohtaus voi esiintyä ilman päänsärkyä, jolloin oireina ovat pahoinvointi, aistiherkkyys ja uupumus.
Eroaako tämä migreeniaurasta ilman päänsärkyä?
Kyllä. Migreeni ilman särkyä liittyy liitännäisoireisiin, kun taas aura ilman päänsärkyä on neurologinen ilmiö ennen tai ilman kipuvaihetta.
Miksi särytön migreeni on vaikeasti tunnistettava?
Koska kipu puuttuu, oireet voivat muistuttaa muita sairauksia, kuten vatsamigreeniä tai verenpaineen vaihtelua.
Miten sitä hoidetaan?
Triptaanit voivat lievittää oireita, mutta myös muut lääkkeet kuten proklooriperatsiini voivat auttaa. Tarvittaessa estolääkitys voi olla hyödyllinen.
Onko särytön migreeni vaarallinen?
Yleensä ei, mutta oireiden syy on hyvä varmistaa neurologin tutkimuksella, erityisesti jos ne poikkeavat aiemmasta.
Lue lisää ja löydä luonnollinen apu
Migreeniin vaikuttavat monet tekijät – myös niskan lihasjännitys ja stressi.
Tutustu Atlas Care -laitteeseen, joka rentouttaa kallonpohjan lihaksia ja lievittää migreenin sekä jännityspäänsäryn oireita.