Migreeni ja raskaus – mitä tulee tietää hoidosta

Migreeni ja raskaus – mitä tulee tietää hoidosta

Raskauden vaikutuksesta migreeniin tuntuu olevan monenlaista mielipidettä.
Pääsääntö on, että vaikutus on yksilöllinen.

Käytännön kokemuksen mukaan migreeni voi olla hankalampi ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, jolloin hormonitoiminnassa tapahtuu paljon muutoksia.
Monilla raskauden loppuosa voi olla migreenin kannalta helppoa aikaa.

Aurallinen migreeni voi jopa pahentua.
Täysin epätieteellisenä havaintona voi todeta, että joillakin ensimmäisen ja viimeisen lapsen välissä, siis raskauksien ulkopuolellakin, migreeni voi olla hyvin rauhallinen.
Monet näin kertovat.

Migreenin hoito raskauden suunnittelun aikana

Uuden polven ihon alle annosteltavat biologiset migreenilääkkeet ovat pitkävaikutteisia.
Täydellinen poistuminen elimistöstä kestää lääkkeen mukaan 4–7,5 kuukautta.

Tablettimuotoiset lääkkeet (rimegepantti ja atogepantti) poistuvat elimistöstä kolmessa vuorokaudessa.
Ero on merkittävä, kun mietitään migreenilääkityksen ja ehkäisyn lopettamista.

Tavanomaisilla estolääkkeillä säätäminen on suhteellisen yksinkertaista – poikkeuksena valproaatti ja topiramaatti, joita ei tule käyttää hedelmällisessä iässä olevilla naisilla.

Kandesartaani kannattaa lopettaa yhtä aikaa ehkäisyn lopettamisen kanssa.
Keskustele ennen ehkäisyn lopettamista lääkärisi kanssa käytössä olevasta lääkityksestä.

Migreenin hoito raskauden aikana

Raskauden aikana suositeltavin migreenin hoito on lääkkeetön.
Tämä sisältää säännöllisen ruokailun, riittävän unen ja liikunnan.

Niska-hartiaseudun ja päänahan hieronta tai muut manipulaatiot eivät haittaa kehittyvää sikiötä.

Parasetamolilla ei ole todettu haittavaikutuksia sikiöön.
Parasetamolin ja kodeiinin yhdistelmää käytetään jonkin verran, mutta opiaatteja sisältävät lääkkeet eivät ole ihanteellisia raskauden aikana.

Sumatriptaanista on laaja kokemus raskaudenaikaisessa migreenin kohtaushoidossa, eikä ongelmia ole havaittu yli 30 vuoden käytön aikana.

Ibuprofeeni on sallittu ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, mutta sitä ei pidä käyttää lähellä synnytystä, sillä se voi haitata keuhko- ja valtimoverenkierron kehitystä.
Asetyylisalisyylihappoa ei tule käyttää raskauden aikana verenvuotoriskin vuoksi.

Estolääkkeitä ei tule käyttää ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana.
Toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana metoprololi ja propranololi ovat osoittautuneet turvallisiksi, ja metoprololi on paremmin siedetty.

Migreenin hoito imetyksen aikana

Kaikki lääkkeettömät hoidot ovat sallittuja.
Sumatriptaani erittyy äidinmaitoon vain vähäisissä määrin, joten sitä voi käyttää myös imetyksen aikana.

Estohoidon osalta on tärkeää keskustella lääkärin kanssa sopivista vaihtoehdoista.

Yhteenveto

Erityisesti vaikeahoitoisen migreenin ja raskauden yhteensovittaminen voi tuntua haastavalta, mutta onneksi useimmilla raskaus sujuu migreenin osalta siedettävästi.


Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri 

Usein kysyttyä migreenistä raskauden aikana

Vaikuttaako raskaus migreeniin?

Useimmilla migreeni helpottuu raskauden aikana, mutta joillakin oireet voivat pahentua etenkin alkuraskaudessa.

Voiko migreeniä hoitaa raskauden aikana?

Kyllä. Lääkkeetön hoito on ensisijainen. Parasetamoli ja sumatriptaani ovat turvallisiksi todettuja vaihtoehtoja.

Mitä lääkkeitä pitää välttää raskauden aikana?

Ibuprofeenia ei suositella loppuraskaudessa, eikä asetyylisalisyylihappoa saa käyttää verenvuotoriskin vuoksi.

Onko migreenin estohoito mahdollista raskaana?

Ensimmäisen kolmanneksen aikana ei suositella estolääkkeitä. Myöhemmissä vaiheissa metoprololi on turvallinen vaihtoehto.

Voiko sumatriptaania käyttää imetyksen aikana?

Kyllä voi. Se erittyy äidinmaitoon hyvin vähäisinä määrinä.

Lue lisää ja löydä luonnollinen apu

Migreeniin vaikuttavat monet tekijät – myös niskan lihasjännitys ja stressi.
Tutustu Atlas Care -laitteeseen, joka rentouttaa kallonpohjan lihaksia ja lievittää migreenin sekä jännityspäänsäryn oireita.

Takaisin blogiin