Migreeni on monimuotoinen neurologinen sairaus, jonka oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen. Yksi migreenin oireista, joka saattaa tulla monelle yllätyksenä, on jännityspäänsärky. Vaikka jännityspäänsärky voi esiintyä myös itsenäisenä vaivana, se voi olla osa migreenikohtauksen oirekuvaa. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä jännityspäänsärky on ja miten se liittyy migreeniin.
Mikä aiheuttaa migreeniä?
Migreenin syyt ovat monimuotoiset, ja migreenikohtaukset voivat johtua useiden tekijöiden yhdistelmästä. Perinnölliset alttiudet, ympäristötekijät ja aivojen biologiset muutokset vaikuttavat kaikki siihen, miksi migreeniä esiintyy ja mikä laukaisee kohtauksia.
-
Perinnölliset tekijät:
Migreeni on usein perinnöllinen sairaus, ja jos suvussasi on migreenistä kärsiviä, riski sairastua migreeniin kasvaa merkittävästi. Arviolta 70–80 % migreenipotilaista raportoi perheessä esiintyvää migreenitaustaa. Tietyt geenimuunnokset voivat altistaa hermoston poikkeavalle toiminnalle, mikä tekee aivoista herkempiä ulkoisille ja sisäisille ärsykkeille, kuten stressille tai hormonaalisille muutoksille.
-
Ympäristötekijät ja elämäntavat:
Ympäristöllä ja päivittäisillä elämäntavoilla on suuri merkitys migreenin laukaisevien tekijöiden joukossa. Yleisimmät laukaisevat tekijät ovat:
- Stressaavat tilanteet ja niiden jälkeinen rentoutumisvaihe voivat molemmat laukaista migreenin.
- Epäsäännöllinen unirytmi tai huono unenlaatu voivat lisätä migreenikohtauksen riskiä.
- Esimerkiksi tietokoneen näytön valo tai voimakas parfyymi voivat aiheuttaa migreeniä.
- Tietyt ruoat, kuten kofeiini, alkoholi (erityisesti punaviini), keinotekoiset makeutusaineet ja voimakkaasti prosessoidut ruoat, voivat laukaista kohtauksen.
- Erityisesti naisilla hormonaaliset vaihtelut, kuten kuukautiskierron aikana tapahtuvat estrogeenitasojen muutokset, ovat yleinen migreenin laukaisija.
- Ilmanpaineen vaihtelut, kosteus ja lämpötilan äkilliset muutokset voivat laukaista migreenikohtauksia.
-
Aivojen toimintaan liittyvät muutokset:
Migreenin ytimessä ovat poikkeavuudet aivojen verisuonten ja hermoston toiminnassa. Migreeniin liittyy hermosolujen yliaktiivisuutta, joka voi käynnistää sarjan tapahtumia aivoissa:
- Kolmoishermon aktivaatio lähettää kipusignaaleja ja on keskeinen tekijä migreenikohtauksessa.
- Migreeniin liittyvä tutkimus on osoittanut, että aivorungon alueella voi olla häiriöitä, jotka liittyvät kivun käsittelyyn ja hermoston reagointiin ärsykkeisiin.
- Serotoniinin, dopamiinin ja muiden välittäjäaineiden poikkeavuudet voivat vaikuttaa siihen, miten aivot käsittelevät kipua ja ulkoisia ärsykkeitä.
- Kolmoishermon aktivaatio lähettää kipusignaaleja ja on keskeinen tekijä migreenikohtauksessa.
Jännityspäänsärky migreenin oireena
Jännityspäänsärky on yleisin päänsärkytapa, mutta sen esiintyminen migreenin yhteydessä voi tehdä tilanteesta monimutkaisemman. Migreeniin liittyvä jännityspäänsärky eroaa itsenäisestä jännityspäänsärystä seuraavilla tavoilla:
-
Intensiteetti:
Migreenin yhteydessä jännityspäänsärky voi olla voimakkaampaa kuin tavallisessa tilanteessa, sillä migreeni voi lisätä päänsäryn aiheuttamaa epämukavuutta ja herkistää hermostoa. Tämä tarkoittaa, että vaikka jännityspäänsärky normaalisti olisi lievää tai kohtalaista, migreenikohtauksen aikana se voi tuntua painavampana ja jopa jatkuvana puristuksena. Tämä johtuu siitä, että migreeni aktivoi aivojen kipuratoja, jolloin kaikki päänsäryt saattavat tuntua voimakkaammilta. Stressi ja lihasjännitys voivat edelleen lisätä kipua, tehden siitä huomattavan epämukavaa.
-
Sijainti:
Jännityspäänsärky migreenin yhteydessä aiheuttaa yleensä paineen tunnetta otsassa, ohimoilla, pään molemmin puolin tai niskan alueella. Särkyä kuvaillaan usein "pantamaiseksi" puristavaksi tunteeksi, joka ympäröi päätä. Migreenikohtauksessa tämä tunne voi kuitenkin levitä laajemmalle ja yhdistyä migreenille tyypilliseen toispuoleiseen sykkivään kipuun. Näin ollen jännityspäänsärky ja migreeni voivat esiintyä päällekkäin, mikä vaikeuttaa oireiden erottamista toisistaan. Jos kipu tuntuu niskan ja hartioiden alueella, kyseessä voi olla erityisesti lihasjännitykseen liittyvä päänsärky.
-
Kesto:
Migreenin jännityspäänsärky voi kestää huomattavasti pidempään kuin tavallinen jännityspäänsärky, joka yleensä loppuu muutamassa tunnissa. Migreenin yhteydessä jännityspäänsärky voi jatkua useita tunteja tai jopa koko migreenikohtauksen ajan, mikä voi tarkoittaa useita päiviä. Tämän tyyppinen pitkäkestoinen kipu on erityisen yleistä kroonisessa migreenissä, jossa päänsärkypäiviä voi olla yli 15 kuukaudessa. Kivun pitkä kesto voi johtaa myös lihasten lisääntyneeseen jännitykseen, mikä ylläpitää kipua kierteessä ja tekee siitä haastavan hallita ilman asianmukaista hoitoa.
Jännityspäänsäryn tunnistaminen osana migreeniä on tärkeää, jotta hoito voidaan kohdentaa oikein. Tämä on erityisen tärkeää, koska jännityspäänsärky ja migreeni voivat esiintyä samanaikaisesti tai päällekkäin, mikä voi tehdä oikean diagnoosin asettamisesta haastavaa. Jos jännityspäänsärky jää huomiotta migreenin yhteydessä, hoito voi kohdistua vain migreenin oireisiin, jolloin jännityspäänsärky voi jatkua ja pahentaa kokonaiskuvaa.
Migreenityypit ja niiden yhteys jännityspäänsärkyyn
Migreenityyppejä on useita, ja niiden esiintyminen ja vaikutus jännityspäänsärkyyn voivat vaihdella. Joissakin tapauksissa migreeni ja jännityspäänsärky esiintyvät päällekkäin, mikä tekee oireiden tunnistamisesta ja hoidosta haastavampaa. Tässä ovat yleisimmät migreenityypit ja niiden suhde jännityspäänsärkyyn:
-
Aurallinen migreeni
Aurallinen migreeni alkaa usein neurologisilla oireilla, joita kutsutaan auraksi. Näitä oireita esiintyy yleensä ennen päänsäryn alkamista, ja ne voivat olla visuaalisia, tunto- tai puhehäiriöitä. Auran aikana voi ilmetä esimerkiksi:
- Välkkyviä valoja, siksak-kuvioita tai näkökentän sumentumista.
- Tuntemuksia, kuten pistelyä tai puutumista raajoissa.
- Puheen vaikeuksia tai hetkellistä kyvyttömyyttä löytää sanoja.
Näköhäiriöiden vertaus:
Aurallisen migreenin visuaaliset oireet voivat tuntua siltä, kuin olisi katsonut hetken suoraan aurinkoon paljain silmin. Kirkkaat valot, sumeus ja välkkyvät kuviot voivat jäädä näkökenttään häiritsevästi. Tämä saattaa aiheuttaa epämukavuutta ja vaikeuttaa päivittäisiä toimia, kuten lukemista tai ajamista. -
Auraton migreeni:
Auraton migreeni on yleisin migreenityyppi. Siihen ei liity auran aiheuttamia oireita, mutta päänsärky on yleensä voimakasta ja sykkivää. Migreeniin liittyy usein muita oireita, kuten:
- Pahoinvointia
- Valo- ja ääniyliherkkyyttä
- Väsymystä
Yhteys jännityspäänsärkyyn:
Aurattomassa migreenissä jännityspäänsärky voi olla ensimmäinen merkki lähestyvästä migreenikohtauksesta. Ennen varsinaisen migreenipäänsäryn alkamista päänsärky saattaa tuntua paineena tai kiristävänä tunteena pään molemmin puolin. Tämä voi johtua siitä, että stressi tai niskan ja hartioiden lihasjännitys toimii migreenikohtauksen laukaisijana. -
Krooninen migreeni:
Krooninen migreeni määritellään migreeninä, jossa päänsärkypäiviä on yli 15 kuukaudessa, joista vähintään 8 täyttää migreenikohtauksen kriteerit. Tämä on fyysisesti sekä henkisesti erittäin heikentävä tila ja vaatii intensiivistä hoitoa.Yhteys jännityspäänsärkyyn:
Kroonisessa migreenissä jännityspäänsärky on usein jatkuva oire, joka voi esiintyä migreenikohtausten välissäkin. Tämä voi johtua siitä, että krooninen päänsärky aiheuttaa jatkuvaa lihasjännitystä ja pahentaa hermoston herkistymistä, jolloin jännityspäänsärky ja migreenipäänsärky esiintyvät limittäin. Tämä oireyhdistelmä voi tehdä hoidosta erityisen haastavaa, koska kipua voi olla läsnä lähes päivittäin.
Muut migreenin oireet
Jännityspäänsäryn lisäksi migreeniin liittyy monia muita oireita, jotka voivat merkittävästi pahentaa tilannetta. Näitä oireita ovat esimerkiksi:
-
Näköhäiriöt:
Näköhäiriöt ovat yleisiä oireita migreenin yhteydessä, erityisesti migreenikohtauksen alkuvaiheessa. Monilla migreenipotilailla nämä oireet liittyvät migreeniauraan, joka voi ilmetä ennen päänsäryn alkamista. Auraan voi kuulua välkkyviä valoja, siksak-kuvioita, näön hämärtymistä tai jopa hetkellinen näkökentän osittainen katoaminen. Nämä oireet kestävät yleensä muutamasta minuutista tuntiin ja voivat olla häiritseviä mutta ohimeneviä.
-
Pahoinvointi ja oksentelu:
Migreeni vaikuttaa usein ruoansulatukseen monin tavoin, ja pahoinvointi sekä oksentelu ovat sen yleisiä oireita. Migreenikohtauksen aikana ruoansulatus voi hidastua (gastropareesi), mikä aiheuttaa vatsan täyden tunteen ja pahoinvointia. Tämä johtuu migreenin aikana tapahtuvista hermostollisista ja kemiallisista muutoksista, kuten serotoniinin tasojen vaihtelusta, jotka vaikuttavat myös ruoansulatuskanavan toimintaan.
Lisäksi migreenin hoitoon käytettävät lääkkeet, erityisesti vahvat kipulääkkeet tai triptaanit, voivat aiheuttaa sivuvaikutuksena pahoinvointia. Joillakin ihmisillä lääkkeet voivat myös ärsyttää vatsaa, mikä pahentaa migreenin aiheuttamaa epämukavuutta.
-
Valo- ja ääniyliherkkyys:
Monet migreenipotilaat kokevat voimakasta aistiherkkyyttä kohtauksen aikana, erityisesti valoille (fotofobia) ja äänille (fonofobia). Näille herkkyyksille on ominaista, että kirkkaat valot tai voimakkaat, jopa normaalit, äänet voivat pahentaa migreenikohtauksen oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai yleistä epämukavuutta.
Migreeni vs. jännityspäänsärky: Oireiden erot
Migreeni pystytään usein todentamaan oireilla, joita jännityspäänsäryssä "ei ole". Esimerkiksi kaaviosta näkee, että valoherkkyys esiintyy migreenissä, mutta jännityspäänsäryssä sitä ei ole. Näitä erottavia oireita on useita, jotka kuuluvat migreeniin, mutta eivät jännityspäänsärkyyn.
Oire |
Migreeni |
Jännityspäänsärky |
|---|---|---|
| Kivun tyyppi | Sykkivä, pulsatiivinen | Tasainen, puristava, "pantamainen" tunne pään ympärillä |
| Kivun voimakkuus | Kohtalainen tai voimakas | Lievä tai kohtalainen |
| Kivun sijainti | Toispuoleinen; yleensä otsa, ohimo tai pään takaosa | Kaksipuoleinen, otsa, niska tai hartiat |
| Valoherkkyys | Yleinen (fotofobia); kirkkaat valot pahentavat oireita | Ei yleensä |
| Ääniherkkyys | Yleinen (fonofobia); kovat äänet pahentavat oireita | Ei yleensä |
| Pahoinvointi | Usein (voi myös johtaa oksenteluun) | Ei yleensä |
| Aura (esim. näköhäiriöt) | Näkökentässä välkkyviä valoja, siksak-kuvioita tai sumentumista; voi esiintyä ennen kipua tai sen aikana | Ei koskaan |
| Liikunnan vaikutus | Fyysinen aktiivisuus pahentaa kipua | Ei yleensä vaikuta |
| Kesto | 4–72 tuntia | 30 minuutista useisiin tunteihin |
| Lihasjännitys | Ei ole pääasiallinen syy | Usein liittyy niska- ja hartialihasten kireyteen |
| Unen vaikutus | Kohtauksen jälkeen uni voi helpottaa | Ei selkeää yhteyttä |
Taulukko 1
Migreenin diagnosointi ja jännityspäänsäryn tunnistaminen
Migreenin ja jännityspäänsäryn välinen yhteys voidaan selvittää lääkärin vastaanotolla, jossa oireet kartoitetaan anamneesin avulla. Tarvittaessa lääkäri voi myös käyttää neurologisia tutkimuksia tarkemman diagnoosin varmistamiseksi. Migreenipäiväkirja on hyödyllinen työkalu, sillä sen avulla voit seurata oireiden esiintymistä, kestoa ja mahdollisia laukaisijoita, mikä helpottaa lääkärin arviointia.
Migreenin diagnosoi aina lääkäri. Jos kärsit päänsärystä yli kolme kertaa kuukaudessa, suosittelemme kääntymään lääkärin puoleen. Toistuvat päänsäryt voivat vaatia tarkempia tutkimuksia ja hoitosuunnitelman laatimista.
Tunnettuja Suomalaisia päänsärkyyn ja migreeniin erikoistuneita neurologeja
Jos tarvitset apua migreenin tai toistuvien päänsärkyjen hoidossa, voit kääntyä päänsärkyyn ja migreeniin erikoistuneiden suomalaisten neurologien puoleen. Tässä muutamia tunnettuja asiantuntijoita:
Markku Nissilä, Turku, Terveystalo
Marja-Liisa Sumelahti, Tampere, Terveystalo
Ville Artto, Helsinki, Terveystalo / Lääkärikeskus Aava
Filip Scheperjans, Helsinki, Lääkärikeskus Aava
He ovat kokeneita neurologeja, joilla on vankka asiantuntemus migreenin diagnosoinnissa ja hoidossa. Suosittelemme varaamaan ajan heidän vastaanotolleen, mikäli kaipaat asiantuntijan arvioita tai hoito-ohjeita. Tämä ei ole maksettu mainos eikä yhteistyö. Listaamme tunnettuja asiantuntijoita auttaaksemme asiakkaitamme löytämään osaavaa hoitoa, mikäli siihen on tarvetta.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
1. Miten jännityspäänsäryn ja migreenin erottaa toisistaan?
Jännityspäänsärky on yleensä tasaista ja puristavaa, kun taas migreenipäänsärky on usein sykkivää ja voimakkaampaa. Migreenissä esiintyy myös muita oireita, kuten pahoinvointia, valoherkkyyttä ja ääniyliherkkyyttä, joita jännityspäänsäryssä ei yleensä ole. Neurologi voi auttaa varmistamaan diagnoosin.
2. Voiko jännityspäänsärky olla osa migreeniä?
Kyllä, jännityspäänsärky voi esiintyä osana migreenikohtausta. Tämä tekee migreenistä monimutkaisemman hoitaa, sillä molemmat päänsärkytavat voivat pahentaa toisiaan. Migreenin yhteydessä jännityspäänsärky voi tuntua erityisesti niskassa, otsassa tai pään molemmin puolin.
3. Miten migreenin laukaisijoita voi tunnistaa?
Migreenipäiväkirja on paras tapa selvittää omia laukaisijoita. Kirjaa ylös:
- Kohtauksen ajankohta
- Ruoka ja juoma
- Stressitaso
- Unen määrä ja laatu
- Mahdolliset ulkoiset tekijät, kuten säämuutokset tai kirkkaat valot
4. Millaisia hoitokeinoja jännityspäänsärkyyn on migreenin yhteydessä?
Hoitoon voi kuulua:
- Lääkkeet, kuten migreenin estolääkkeet tai kipulääkkeet
- Stressinhallintatekniikat, kuten meditaatio, syvähengitys tai hieronta
- Hyvä työergonomia, joka vähentää niskan ja hartioiden kuormitusta
5. Miten kroonisesta migreenistä voi saada helpotusta?
Kroonisen migreenin hoitoon voi kuulua:
- Lääkitys, kuten botuliini-injektiohoidot tai estolääkkeet
- Elämäntapamuutokset, kuten säännöllinen uni ja stressinhallinta
- Asiantuntijan ohjaama hoito, joka voi sisältää fysioterapiaa tai ruokavalion optimointia
6. Milloin pitäisi hakeutua lääkäriin?
Jos kärsit päänsärystä yli kolme kertaa kuukaudessa tai jos päänsärky häiritsee merkittävästi arkea, kannattaa hakeutua lääkäriin. Toistuvien päänsärkyjen taustalla voi olla migreeni, joka vaatii diagnoosin ja hoitosuunnitelman.
Yhteenveto
Jännityspäänsärky on yksi migreenin oireista, joka voi pahentaa kohtauksia ja vaikeuttaa niiden hallintaa. Sen tunnistaminen ja hoitaminen on kuitenkin mahdollista oikeilla keinoilla, kuten elämäntapamuutoksilla ja lääkehoidolla. Jos kärsit toistuvista päänsäryistä tai epäilet migreeniä, varaa aika asiantuntijalle. Varhainen diagnoosi voi parantaa hoitotuloksia ja elämänlaatua.